Värijärjestelmät

Graafinen.com - Värijärjestelmät
Kuva: Ian Ransley (CC BY 2.0)

Harmaasävy
Harmaasävy-värijärjestelmää (engl. grayscale) käytetään harmaasävykuvissa. Harmaasävykuvien värisyvyys on yleensä 8 bittiä. Kunkin pikselin väri kuvataan luvulla 0-255. 0 tarkoittaa mustaa ja 255 valkoista väripistettä.

RGB-värit
RGB-värijärjestelmässä värit muodostetaan sekoittamalla keskenään punaista, vihreää ja sinistä valoa. RGB-lyhenne tulee englanninkielisistä värien nimistä Red (punainen) , Green (vihreä) ja Blue (sininen). RGB-värijärjestelmässä valoja yhdistellään, jolloin voidaan puhua additiivisesta-värinmuodostuksesta – mitä enemmän valoa, sitä vaaleampi lopputulos on. RGB-värijärjestelmää käytetään värien esittämiseen esimerkiksi tietokoneen näytöissä, televisioissa ja puhelimissa. Näiden näyttölaitteiden pikselit muodostuvat punaisen, vihreän ja sinisen värisistä valonlähteistä.

CMYK-värit
CMYK-värijärjestelmää käytetään pääasiassa painotuotteita varten tehtävissä kuvissa ja aineistoissa. Lyhenne CMYK tulee englanninkielisistä sanoista Cyan (syaani), Magenta (magenta), Yellow (keltainen) ja Key (avainväri eli musta). CMYK-värijärjestelmän perusvärit on valittu kuvien ja grafiikoiden painamiseen soveltuviksi. Kun CMYK-värejä käytetään painamiseen, puhutaan yleensä neliväripainosta. Kaikki neljä osaväriä painetaan paperille erikseen. Värien voimakkuutta säädellään rasteripisteillä, joiden koko ja tiheys vaikuttavat lopulliseen sävyyn. Rasteroinnin avulla on periaatteessa mahdollista saada aikaan neljästä perusväristä miljoonia erilaisia sävyjä, mutta käytännössä ihmissilmä erottaa paperille painetuista sävyistä enintään joitakin tuhansia.

CMYK-värijärjestelmässä osavärit estävät osaa valosta heijastumasta silmään, jolloin voidaan puhua subtraktiivisesta-värinmuodostuksesta – mitä enemmän värejä on käytetty, sitä tummempi lopputulos on.

Pantone-värit
Pantone-värijärjestelmä (PMS – Pantone Matching System) on muodostunut alan standardiksi painoteollisuudessa. Pantone-värejä kutsutaan myös spottiväreiksi. Pantone-värit sekoitetaan aina erivärisistä musteista ennen painamista, jolloin saadaan aina oikeanlainen väri ilman CMYKin kaltaista nelivärisarjaa. Pantone-värien etu on myöskin värien tasalaatuisuus ja kohdistusongelmien väheneminen. Kaikkia värejä ei voida toistaa painamalla CMYK-väreillä, joten Pantone-väreillä voidaan näin ollen laajentaa painotuotteen värintoistoa.

Painetuista PMS-värikartoista Pantone-värit voi poimia järjestysnumeroiden avulla. Pantone-värien käytön etu on varma lopputulos – painotuotteeseen saadaan tarkalleen värikartalta poimittu väri.

Pantone-värejä käytetään esimerkiksi tekstiilipainatuksissa tai muulle erikoismateriaalille (esimerkiksi muoville) painettavissa merkinnöissä. Perinteisissä paperipainotuotteissa Pantone-värien etu on halpuus verrattuna neljällä CMYK-värillä painettuihin vastaavanlaisiin tuotteisiin.

Pantone-värejä käytetään usein myös lisäväreinä CMYK-painatuksen rinnalla. Neliväritöissä Pantone-värikartan väreistä esimerkiksi kulta, hopea ja neonvärit ovat varsin yleisiä tehoste-värejä.
Katso lisää: www.pantone.com

LAB-värit
LAB on matemaattinen värijärjestelmämalli, jolla värit voidaan määritellä kaikkein luotettavimmalla tavalla. LAB-värimallilla pystytään kuvaamaan paljon suurempi määrä värejä kuin RGB- tai CMYK-värijärjestelmillä. Lab-värijärjestelmä sisältää kolme värikanavaa. L-värikanava ilmoittaa luminanssin eli kirkkauden. Sen arvo ilmaistaan prosentteina. Kaksi värikanavaa, A ja B, ilmoittavat värisävyn. Käytännön työskentelyssä LAB-värijärjestelmää käytetään hyvin harvoin.