Typografiassa keskeisessä roolissa ovat kirjaimet (abc…), numerot (123…) ja erikoismerkit (!”#…), jotka yhdessä muodostavat kirjasinleikkauksen. Erikokoiset ja muotoiset kirjasinleikkaukset (Esim. Regular, Bold, Italic) taas muodostavat yhdessä kirjasintyypin (Arial, Times, Georgia…).
Kirjasintyypin (fontin) ulkonäön suunnittelu on yksi graafisen suunnittelun osa-alueista. Hyvän, omaperäisen ja toimivan kirjasintyypin suunnittelu on hyvin pitkäkestoista ja tarkkuutta vaativaa työtä, johon yleensä erikoistutaan jossain vaiheessa graafisen suunnittelun opiskeluja.
Kirjasin sana tarkoitti alun perin metallista valettua ladontakappaletta – kirjaketta. Kirjakkeista ladottiin painokoneeseen painettava teksti. Kijakkeissa oleva kohokuvio painoi paperille kirjaimen tai muun siinä olevan merkin. Nykyisin kirjasin sanaa käytetään yleisesti myös sähköisessä muodossa olevista kirjaimista.
Kirjasintyyppien lajittelu
Kirjasintyyppien lajitteluperusteista yleisin on jakaa ne päätteettömiin ja päätteellisiin kirjasintyyppeihin. Päätteettömiä kirjasintyyppejä nimitetään nimellä groteski (engl. sans-serif) ja päätteellisiä nimellä antiikva (engl. serif). Monesti päätteelliset kirjasintyypit ovat huomattavasti helpompilukuisia paperille painettuina, kun taas tietokoneen näytöllä päättettömät kirjasintyypit vievät voiton. Paperille painetuissa teksteissä groteskeja käytetään useasti otsikoissa kun taas antiikvat ovat käytössä leipäteksteissä. Päätteettömiä kirjasintyyppejä ovat esimerkiksi Arial, Helvetica, Futura ja Verdana. Päätteellsisiä kirjasintyyppejä ovat taas esimerkiksi Times, Georgia, Garamond ja Caslon.
Toinen yleinen tapa jakaa kirjasintyyppejä on tehdä jako niiden välistysten mukaan. Jos kaikkien kirjainten välistys on sama (engl. monospaced) niin kirjaimet osuvat joka rivillä päällekkäin samaan kohtaan. Toinen vaihtoehto on muuttuva välistys, jossa jokainen eri kirjainpari (esim. ar tai kk) on välistetty eri kokoiseksi. Tällä tavalla pyritään parantamaan luettavuutta ja tekstin yhtenäisyyttä.
Yleensä kirjasintyyppien lajittelussa käytetään englanninkielisiä termejä. Yleisimpiä kirjasintyyppien pääkategorioita ovat esimerkiksi: Blackletter, Brush, Calligraphic, Casual, Chiseled, Contrast-High, Contrast-Low, Copperplate, Engraved, Geometric, Handtooled, Handwritten, Heavy / Bold / Dark, Initial Caps, Inline, Light / Thin, Monospaced, Narrow / Condensed / Compressed, Ornaments / Pi / Borders, Outline, Pictures / Icons, Script, Stencil, Swashes, Wide / Expanded / Extended ja Woodcut.
Kirjainten pistekoko
Kirjainten koko ilmoitetaan yleensä aina pistekoossa, joka mittaa kirjainten ylimmän ja alimman pisteen välimatkan toisistaan. Typografisessa sommittelussa kannattaakin kuitenkin kiinnittää enemmän huomiota pienaakkosten optiseen kokoon kuin pistemittoihin.
Useille pistekoille on annettu omat nimet:
4 pt Timantti
5 pt Helmi
6 pt Nonparelli
7 pt Kolonelli/ Mignon
8 pt Petiitti
9 pt Bourgeois
10 pt Korpus
12 pt Cicero
14 pt Mitteli
16 pt Tertia
20 pt Teksti
24 pt Kaksi ciceroa
28 pt Kaksoismitteli
32 pt Pieni kaanon
36 pt Kaanon
48 pt Pieni missaali
Kirjainten anatomiaa
Peruslinja
Peruslinja on kuvitteellinen viiva samassa linjassa kaikkien kirjainten alareunan kanssa.
Alapidennys
Alapidennys on peruslinjan alapuolelle ulottuva kirjaimen osa
Yläpidennys
Yläpidennys on pienaakkosen osa, joka ylittää gemenalinjan
X-korkeus
Kirjainten x-korkeudella tarkoitetaan kirjasinleikkauksen gemenan korkeutta ilman ylä- ja alapidennyksiä. X-korkeus määrittää sen, kuinka suurelta tai pieneltä kirjasinleikkaus näyttää lukijan silmään. Vaikka kaksi eri kirjasinleikkausta ladottasiin samalla pistekoolla, voi toinen näyttää paljon suuremmalta jos sen x-korkeus on suurempi. Tekstin luettavuus on riippuvainen kirjasinleikkauksen x-korkeudesta. Liian suuri tai liian pieni x-korkeus voi tehdä tekstistä todella hankalaa luettavaa.
Versaalikorkeus
Versaalikorkeudella tarkoitetaan suuraakkosten korkeutta.
Kirjainrunko
Kirjainrunko on kirjaimen pystysuora, täysimittainen viiva.
Hiusviiva
Hiusviiva on antiikvakirjainten ylöspäinen, ohut viiva.
Paksunnos
Paksunnoksella tarkoitetaan kirjaimen paksuuntumista ohuesta kohdasta leveämmäksi.
Pääte
Pääte eli pääteviiva on vaakasuora viiva, johon antiikvakirjainten kirjainpylväs päättyy.
