Painomenetelmät

Graafinen.com - Painomenetelmät
Kuva: Tamuc (CC BY 2.0)

Yleisessä käytössä olevia painomenetelmiä ovat kohopaino, offsetpaino, rotaatiopaino, syväpaino, flexopaino, seripaino ja digitaalinen painaminen. Valittavaan painomenetelmään vaikuttavat esimerkiksi painettavien tuotteiden määrä, laatu ja materiaali. Painotekniikoiden perustietämys on välttämätöntä suunnittelun kannalta.

Kohopaino
Kohopainotekniikka on kaikista painomenetelmistä perinteisin. Kohopainotekniikan kehitti ensimmäisenä Johann Gensfleisch zum Gutenberg 1400-luvulla Saksassa. Tässä tekniikassa väriä luovuttava (painava) pinta on muita osia korkeammalla. Kohollaan oleviin painopintoihin telataan haluttua painoväriä ja sen jälkeen se puristetaan painopinnoista suoraan paperille.

Tekstin painopinta voidaan tehdä joko metallisista irtokirjakkeista käsin latomalla tai latomakoneella, joka luo tekstin riveinä. Kohopainossa kuvista tehdään kuvalaattoja joko syövyttämällä tai kaivertamalla. Tämän jälkeen kaikki kuvat, tekstit ja ladelman muut osat yhdistetään kehilöksi, joka kiinnitetään painokoneeseen. Painopinta on yleensä aina metallia, mutta esimerkiksi isoissa otsikkokirjasimissa on käytetty myös puuta. Nykyisin on mahdollista käyttää myös muovista tehtyä painopintaa.

Kohopainotekniikka on syrjäytynyt lähes kokonaan offsetpainotekniikan yleistyttyä. Sitä käytetään nykyään lähes pelkästään joissakin erikoistöissä, kuten preeglauksissa, numeroinneissa, sokeapainatuksissa ja kultauksissa.

Offsetpaino
Nykyisin yleisin käytetty painomenetelmä on offsetpainotekniikka. Painava ja ei-painava pinta ovat offsetpainotekniikassa samalla tasolla, jolloin yleisesti puhutaan myös laakapainomenetelmästä.

Offsetpainomenetelmän tekniikka perustuu rasvan ja veden hylkimiseen. Offsetin painolevyllä väriä vastaanottavat kohdat hylkivät vettä kun taas väriä luovuttamattomat kohdat ottavat veden vastaan. Koska painoväri on rasvaista, se tarttuu ainoastaan väriä vastaanottaviin kohtiin. Paperille painettava kuva ei siirry painolevyltä siihen suoraan. Ensin kuva menee käänteisenä kumisylinterin pinnalle ja vasta siitä oikein päin paperille.

Offsetpainomenetelmä askel askeleelta:

• Ensin kostutustelat kostuttavat painolevyn pinnan ja samalla väritelat levittävät värin painolevylle.
• Seuraavaksi kostutusvesi tarttuu ei-painaville pinnoille ja painoväri painaville alueille.
• Tässä vaiheessa painoväri siirtyy painolevyltä suoraan kumisylinterille.
• Viimeisessa vaiheessa paperi kulkee kumisylinterin ja vastasylinterin välistä, jolloin väri siirtyy painopaperille.

Rotaatiopaino
Rotaatiopainossa käytetään paperirullalta painotelojen väliin kulkevaa katkeamatonta paperia. Paperi leikataan sivuarkeiksi vasta painotyön loppuvaiheessa. Rotaatiopaino on arkkipainoa huomattavasti nopeampi painomenetelmä. Tästä syystä sitä käytetään silloin kun painosmäärät ovat suuria, esimerkiksi yli 20 000 kappaletta.

Jos halutaan vielä suurempia painosmääriä niin silloin rotaation sijasta ne kannattaa tehdä syväpainoilla. Syväpainon käyttäminen alkaa olla kannattavaa yli 80 000 kappaleen painoksista miljoonien kappaleiden painoksiin.

Coldset rotaatio (non-heatset):
Väri kiinnittyy paperiin imeytymällä sen huokoiseen pintaan. Tämä menetelmä on edullisin vaihtoehto ja sopii päällystämättömille papereille. Coldset rotaatiota käytetään yleensä sanomalehtiä painettaessa. Paperiradan päässä ei ole kuivausuunia, joka kuivattaisi painetun paperipinnan. Kuivaus suoritetaan yleensä riiputtamalla lehtiä tarpeeksi pitkään ilmassa ennen kuin ne kasataan pinoihin.

Heatset-rotaatio:
Parempaan painojälkeen pyrittäessä tai käytettäessä päällystettyä paperia on värin kiinnittyminen varmistetteva kuivattamalla se lämmittämällä. Silloin tarvitaan painokone, jonka paperiradassa on painosylinterien jälkeen kuivatusyksikkö, joka kuivattaa musteen tarpeeksi kuivaksi ennen pinoamista.

Syväpaino
Syväpainomenetelmässä painopinnan painava osa on painamatonta pintaa alempana. Painoväri siirtyy painopinnan syvennyksistä painettavaan materiaaliin.

Syväpainossa ei käytetä sylinterin ympärille kiinnitettäviä painolevyjä niin kuin offsetpainossa, vaan kuparipintaisiin sylintereihin uurretaan kaiverrustimantilla painettava sisältö joka kerta uudelleen. Tämän jälkeen on yleistä vielä kromata syväpainosylinteri painokestävyyden parantamiseksi.

Syväpainomenetelmässä väriä siirtävät pinnat muodostetaan noin 0,002–0,04 mm syvien rasterikuppien avulla. Syväpainokuvan tummuus vaihtelee rasterikupin tilavuuden mukaan. Vaaleita sävyjä painavan rasterikupin tilavuus on hyvin pieni kun taas tummia sävyjä painavan suuri. Syväpainojäljen pystyy tunnistamaan helposti rasteripisteiden aiheuttamasta sahalaitaisuudesta.

Painopinnan valmistuskustannuksista johtuen on syväpaino vain suurten painosten painomenetelmä. Kannattavat painokset vaihtelevat 80 000 kappaleesta miljooniin kappaleisiin. Yleisimmät tuotteet, joita syväpainolla painetaan ovat aikakauslehtiä. Menetelmää käytetään paljon myös erilaisten pakkaustuotteiden painamiseen.

Syväpainon suuren painonopeuden ja tarkan painolaadun lisäksi etuna on mahdollisuus käyttää verrattain edullista mekaanista superkalanteroitua paperia.

Flexopaino
Flexopaino on kohopaino. Se on erittäin huomattava painotekniikka pakkausteollisuudessa. Flexopainatuksen edut korostuvat varsinkin pienissä sarjoissa. Kehittyneen reprotekniikan ja digitalisoitumisen myötä flexopainatus on saavuttanut nykyaikaisissa pakkauspainatuksissa kilpailukykyisen laatutason verrattuna muihin käytössä oleviin painatusmenetelmiin. Flexolla painetaan pakkausten lisäksi mm. sanomalehtiä.

Seripaino
Seripaino eli silkkipaino on painomenetelmä, jossa väri painetaan painopinnalle kehykseen pingotetun seulakankaan läpi. Silkkipaino on monipuolisempi painomenetelmä kuin monet muut painomenetelmät, koska silkkipainossa painopinnan ei tarvitse olla puristuksissa eikä sen tarvitse olla tasainen. Tämä mahdollistaa painamisen hyvin monenlaisille materiaaleille kuten paperille, tekstiileille, puulle, metalleille, lasille ja muoville. Silkkipainoväreillä saadaan tarpeen vaatiessa erittäin paksuja, peittäviä tai kestäviä väripintoja, jotka muilla painomenetelmillä on mahdotonta toteuttaa. Taidegrafiikassa menetelmästä käytetään nimitystä serigrafia.

Digitaalinen painaminen
Digitalisella painamisella tarkoitetaan tekniikkaa, jolla paperille muodostetaan kuva suoraan digitaalisesta lähteestä. Digitaalista painamista hyödynnetään erityisesti pienempien sarjojen painamiseen tai jos painotuotteeseen tarvitaan personointi (esimerkiksi muuttuva nimi).

Painosmäärät voivat olla hyvinkin pieniä, alkaen jopa yhdestä kappaleesta. Haittana on kuitenkin yksittäisen kappaleen korkeampi hinta verrattuna tuhansien kappaleiden massapainotuotteisiin.

Digitaalinen painotekniikka erottuu perinteisistä painotekniikoista monella tavalla:
• Jokaisen arkin kuvapinta muodostetan erikseen. Tämä mahdollistaa esimerkiksi vaihtuvan tiedon painamisen tuotteeseen.
• Painoväri ei imeydy paperiin vaan muodostaa ohuen kerroksen paperin pinnalle. Väri kiinnitetään paperiin useimmiten lämmön tai UV-valon avulla.
• Painoprosessissa käytetään vähemmän kemikaaleja. Myöskin paperinkulutus työn kuntoonlaitossa on selvästi vähäisempää kuin muilla painomenetelmillä.